Sysimustaan
yönmustaan
mustetta ihon alla
Enkä jää yksin. Älkää jättäkö mua yksin, mä en saa. Mä pelkään itseäni, aina välillä. Neljän seinän sisällä rikon ihoa ja en pysty pitämään jalkoja maassa. Asfaltti polttaa kesäkuumalla. Uskallanko. Kohdata itseni. Kohdata sen ehkä hieman paranemismyönteisen minän. Joka silti suunnittelee laihduttavansa tavoitteeseensa. Siihen jossa bmi on liian pieni kansan kirjoille. Ei ei ystäväni.
Olisin kaunis. Hento kuin perhonen.
Enkä edes pidä perhosista.
Pelkään niitä.
Kyllä.
Ihan hassua.
Ihan huippua kesälomaa sinulle joka tämän luet ♥ olet arvokas ja ihana. Ihanin.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti