on ollut jotakin miksi olen jaksanut taas kuukauden eteenpäin. pääkaupunkiseutu on kaipuu, surumielisyys, humala ja onnellisuus. vaikka mikään ei ole pysyvää niin elän sen mukaan koska osaan. minä osaan olla ottamatta elämää vakavasti. ihan mahtavaa, ihan superia hei. kannattaa kokeilla.
on se silti mahahappoja ja särjetyt peilit. kesä vain on ylitse niiden vaikka niistä pahoista ei pääse eroon vieläkään. viisi vuotta.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti