kipukäyrät kulkee nilkkojen ympäri ja niiden kuului kertoa mun kasvutarinaa. mutten minä kasva. aikuiseksi, viisaaksi tai vahvaksi. tyhmäksi jään ja säälittävänä tähän talveen, siperian ikiroutiin juoksemaan paljain varpain. vähät minä välitän, mutten mitään saavuta. en jaksa, en jaksa ja taas minä sanon en jaksa. heitän hokemat ulos minusta, puserran verenä pois ihon pinnalta. pitsi ei ole enää ehjää, eikä minun pääni pitkiin aikoihin. kipu ei koske, eivätkä pelot saavuta mustasilmäisinä, kädestä pitäen näyttämään mitä mä olen. sillä mä en ole tässä, mä en tunne eikä kukaan voi mua saavuttaa. minä olen mutta en aina läsnä. rinnakkaistodellisuuksia, tahdon aitoja hymyjä.
shh peitä sun suu.
Minäkin tahdon aitoja hymyjä. Hajosin aikoja sitten eikä musta ehkä enää koskaan tule kokonaista
VastaaPoistakoita silti pieni pitää itsesi kasassa jooko. ettei murtuisi aivan kokonaan. voimia!
Poista