Mä muistan kuinka ukilla oli aina virosta tuotuja Englanninlakritseja kaapissa piilossa.
Enkä koskaan oppinut niistä pitämään.
Mun yksinäiset tuntini valuivat loppuun ja tänään halaan Enkelipoikaa niin kauan, niin lujasti, että mun kädet turtuu. Vaikka en ole yksin, lauantai todisti sen.
Mä painan molemmista, ilo ja suru, koska olen haluan sun olevan iloinen ja olen surullinen, kun olet surullinen.
VastaaPoistavoimia ♥
ja kiitos kauheasti : ) ♥
englanninlakritsit on parhaita ja kyllä me pidämme tästä uudesta ulkoasusta (kiva puhua itestään monikossa)
VastaaPoista